perjantai 27. syyskuuta 2013

Oranssi haaste, osa II: syksyn inspiroima silmämeikki

Oranssi haasteeni jatkuu. Tästä toisesta meikistä tosin tuli ainakin näennäisesti aika samanlainen kuin se ensimmäinen haastemeikki oli, mutta tällä kertaa värit ovat intensiivisemmät ja kirkkaammat. Inspiroiduin ikkunasta näkemästäni värimaailmasta; keltaista, oranssia, punaista ja vihreää.

Hassua kyllä, olen jopa hieman innoissani oranssista. Tai oikeastaan siitä, että haastan itseni tarttumaan väreihin joihin en lähes koskaan normaalisti tartu. Virkistävää ja jotenkin silmiä avaavaa. No, onhan minulla tässäkin meikissä turvavärini mukana eli tällä kertaa tuo vihreä eli ihan vielä en uskaltanut heittäytyä kokonaan pelkän oranssin vietäväksi. Hihassa odottaa jo ajatus kolmannesta oranssista meikistä, tiedä sitten koska ehdin sen toteuttaa.

Tämä meikki syntyi melko ex tempore ja lähestulkoon pelkästään sormin (minkä kyllä huomaa, en ole mikään mestari meikkaamaan sormilla). Silmämeikin pohjalla Lumenen luomenpohjustaja. Luomivärit ovat Sleekin paleteista Sunset (sävyt #2 ja #4), Glory (sävyt District ja Circle) ja Ultra Matte Dark (sävyt Maple ja Villan).

Luomen sisänurkassa keltainen Circle, sen vieressä oranssi #4, jonka vieressä punertava #2 ja ulkonurkassa vihreä District. Luomivaon varjostus tehty Maplen ja Villanin sekoituksella. Kulmaluulla ja häivytyksessä taisi olla valkoinen sävy Ultra Matte paletista.


Kasvoilla on Holika Holikan Petit BB Moisture ja Meow'n mineraalimeikkipuuteri, poskilla Estée Lauderin Peach Nuance ja highlighterin virkaa hoitaa theBalmin Mary-Lou Manizer. Varjostukset Meow'n Skinny Dipperillä (oma sekoitus). Peiteaineiden kanssa en jaksanut alkaa askarrella, niitä ei siis ole käytetty tässä meikissä.


Huulilla on sekoitus Lancômen Rouge in Love punista sävyissä 200B Rose Thé ja 351B Rose Des Soupirants, ei rajauksia. Ripsissä Sensain Eyelash Base 38 C ja Lumenen musta Truly Bold & Curly.


Vihreä rajaus M*A*D Mineralsin Indelible 3 In 1 Waterproof Liquid Eyelinerilla sävyssä Mermaid. Kulmiin sudittu Lumenen ruskeaa kulmageeliä.

Yllätyin taas miten kiva meikistä tuli. Se teki silmistäni hämmentävän vihreän näköiset - nehän eivät siis ole oikeasti vihreät - ja ihan tässä piti alkaa pohtimaan, että pitäisikö sitä vaan useammin uskaltaa rikkoa rajojaan ja kokeilla reippaan rohkeasti sellaisiakin värejä, joiden kuvittelee olevan itselleen aivan täysin epäsopivia. Tosin olen edelleen sitä mieltä, että oranssi ei ole minun värini eikä imartele minua millään lailla jos annostus on yhtään ylitse. Se menee kyllä tällä tavalla pieninä pilkahduksina mutta ei isommin annosteltuna. Siitäkin tullee vielä esimerkki, jos vaan uskallan kokeilla. Niin ja julkaista kuvat ;-)


tiistai 17. syyskuuta 2013

ARTDECO Lash Growth Activator Night Repair Balm

En voi sanoa varsinaisesti uskovani ripsiseerumeihin. En usko, että ne kasvattavat ripsiä yhtään sen pidemmiksi kuin mitä geenit meille ovat suoneet. Ainakaan sellaiset ripsiseerumit missä ei ole kiisteltyjä prostaglandiineja, mutta sillä ei sinänsä ole minulle mitään väliä, koska sellaisia en halua enkä aio käyttää.

Siihen kuitenkin uskon, että ripsiseerumit saattavat voida luoda otollisemmat olosuhteet ripsille voida paremmin ja näin kenties esimerkiksi pidentää niiden kasvukautta, ja sitä myöten jonkin verran pidentää niitä, koska ne ehtivät kasvaa pidemmiksi ennen kuin putoavat pois. Ripsiseerumeilla uskon voitavan myös jossain määrin vaikuttaa esimerkiksi yksittäisten ripsien elastisuuteen ja kosteustasapainoon. Näin siis uskon, mitään sen tieteellisempää faktaa minulla ei ole uskomuksieni tueksi tarjota.

Niinpä lähdin ikään kuin huvikseni kokeilemaan ARTDECO'n ripsiseerumia Lash Growth Activator Night Repair Balm'ia. En alunperinkään odottanut ripsieni humahtavan taianomaisesti mielettömiksi räpsyttimiksi (toki salaa toivoin, että jotain taianomaista silti kuitenkin tapahtuisi), joten vältyin myös pettymästä pahasti eikä tullut edes yhtään huijattu olo.

Aloitin seerumin käytön keväällä, muistin reilun kuukauden ajan laappia seerumia ripsiini lähes joka ilta ja sen jälkeen olen käyttänyt sitä epäsäännöllisen säännöllisesti aina kun olen muistanut. Luonnostaan minulla on siis tönkkösuorat ja töpölyhyet ripset. Yllätyin nopeista tuloksista sen suhteen miltä ripseni tuntuivat. Ihan kuin ne olisivat muuttuneet pehmeämmiksi ja joustavammiksi ja ripsiä ripsentaivuttimella taivuttaessani totesin niiden tuntuvan taipuisammilta. Nämä muutokset huomasin jo muistaakseni ensimmäisen viikon käytön jälkeen.

ARTDECO lupaa tuotteen tekevän ripsistä paksummat, vahvemmat ja pidemmät vain 4 viikon säännöllisellä ripsiseerumin käytöllä.

"Ulkoiset tekijät kuten haitalliset ympäristövaikutukset ja voimakas silmämeikin poistaminen voivat olla syypäitä siihen, että ripset tuskin saavuttavat maksimaalisen pituutensa. Uusi, innovatiivinen silmäripsien hoitobalsami vahvistaa ripsiä tehokkaasti sisältäpäin. 

Lash Growth Activator Night Repair Balmin väritön koostumus sisältää ravitsevaa ja vahvistavaa moniaktiivista yhdistettä, joka koostuu peptideistä ja luonnollisesta bioenergisoijasta joka vaikuttaa suoraan ripsiin ja sitä kautta lisää ripsien kasvua jopa 200 prosenttiin asti kuukaudessa! *

Näppärä, erityisen pehmeä applikaattori on täydellisen sopiva levittämään balsami ripsien tyvestä latvoihin. Erityisen sopiva käytettäväksi yöllä. Ei sisällä hajusteita, lanoliinia eikä mineraaliöljyjä." 

*Päivittäisellä käytöllä 4 viikon kuluessa - itsenäisen laboratorion vahvistamana. 
 (todella vapaa suomennos ARTDECO'n sivuilta)

Pakkauksen ohjeen mukaan ripsiseerumia levitetään ripsien päälle, mutta ARTDECO'n omilla sivuilla sitä kehoitetaan käyttämään kuten ripsiväriä. Tuotteen nimessä annetaan ymmärtää sen olevan yön ajaksi laitettava seerumi, mutta ARTDECO'n mukaan sitä voi käyttää myös päivällä.

Aineen levittäminen ripsiin on vaivatonta ja nopeaa. Se tekee ripsistä kuivuttuaan jonkin verran tönköt ja kovat. Se ei silmään joutuessaan varsinaisesti kirvele, mutta ei se mitenkään kovin miellyttävältäkään tunnu mikäli sitä silmäänsä onnistuu saamaan.

Itse lisäsin ainetta ripsiin alkuunsa vain ohjeen mukaisesti eli ripsien päällipuolelle, mutta sittemmin olen laappinut sitä myös alapuolelle toisinaan. Seerumi on minun nenääni tuoksuton ja väriltään se on kirkasta eli väritöntä.

Mitä tulee sitten tuohon pituuskasvuun, niin en ole huomannut mitään dramaattista eroa ripsien pituudessa ennen ja jälkeen seerumin käytön. Saattaa olla, että ripset ovat ehkä 0,5-1 mm pidemmät kuin ennen, mutta en osaa sanoa luulenko vain vai johtuuko vaikutelma ihan vain siitä, että ripseni ovat seerumin käytön myötä muuttuneet joustavammiksi ja näin ollen kaareutuvat helpommin niitä taivutettaessa ja myös pitävät kaarevuutensa paremmin, kuin ennen seerumin käyttöä. Ripsien paksuuteen/tuuheuteen en ole seerumilla huomannut olevan vaikutusta.


Putkilossa on tuotetta 7 ml ja se vaikuttaa varsin riittoisalta, käytän edelleen keväällä avaamaani  yksilöä. Yleisesti ottaen olen ollut seerumiin tyytyväinen ja siitä on muodostunut positiivinen mielikuva. Olen sitä mieltä, että ripseni tuntuvat voivan paremmin kuin ennen seerumin käyttöä ja sitä myöten ne myös mielestäni näyttävät paremmilta. Pituuskasvun suhteen olen epämääräisesti kiikun kaakun enkä osaa varmaksi sanoa onko pituutta tullut lisää vai ei.

Mielestäni tuote sopii henkilölle, joka toivoo parannusta ripsiensä kuntoon ja haluaa kenties lisätä niiden joustavuutta, pehmeyttä ja taipuisuutta. En voi varmaksi tietää etteikö tuote voisi tuoda lisää pituutta jonkun toisen ripsiin, mutta henkilökohtaisesti en lähtisi omien kokemusteni perusteella Lash Growth Activator Night Repair Balm'ia suosittelemaan ensisijaisesti ripsien pituuskasvua lisäämään.

Arvioimani tuote on itse ostamani, mutta sain kesällä kyseistä seerumia putkilon verran myös blogin kautta Aila Airo Kauneuspalvelut Ky:ltä, mistä ilahduin erityisen paljon, koska olin jo ehtinyt harmitella seerumin jossain vaiheessa tapahtuvaa loppumista.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Oranssi haaste, osa I

Oranssi ja minä emme tule juttuun. Missään muodossa. Oranssi on värinä minulle kauhistus niin vaatteissa kuin meikeissäkin, omasta mielestäni näytän aivan hirveältä oranssissa vaatteessa eikä oranssisävyinen meikkikään pue minua millään muotoa.

Viilankantoluvan Petra oli tehnyt oranssit rajaukset ja minä sitten menin kommentoimaan postausta ja kerroin omasta oranssikammostani ja lopulta se johti siihen, että Petra haastoi minut kokeilemaan oranssia. Yllytyshulluna otin luonnollisesti haasteen vastaan.

Päätin kuitenkin aloittaa melko varovaisesti, parempi edetä hissukseen etten suotta pelästytä itseäni heti alkuunsa. Silmämeikin tein ihanalla Too Faced'n Summer Eyes-paletilla, jonka onnekkaasti voitin Eyeshadow and Flame blogin arvonnasta.


Harmillisesti kuvausvaiheessa valaistus oli jo melko hämärän puolella, mutta näillä mennään. Melko kalvakoita on kuvat, kuvitelkaa niihin vähän lisää väriä, ihan noin kalpea en kai sentään ole minäkään. Vissiin...


Liikkuvalla luomella sisänurkassa erittäin kimaltava Sunbeam, keskellä Coral Crush ja ulkonurkassa Plumeria. Luomivaon varjostus Toasted Coconutilla, Mermaidilla tein jonkinlaiset rajaukset, mutta eipä ne kauheasti näy ja kuluivatkin melko nopeasti aika olemattomiin. Kulmaluulla vaalea Adagio The Balmin Balm Jovi-paletista. Ripsissä Innisfreen Eco Curling Mascara, kulmissa ei mitään, hapsotuksestakin voi jo päätellä etten ole niitä edes kammannut.


Kasvoilla Sensain Fluid Finish Lastin Velvet sävyssä FV 202 (aivan ihana meikkivoide, kiilasi kohisten suosikkien joukkoon), poskilla The Balmin Balm Jovi-paletista minun kenties persikkaisin poskipunani Don't You Want Me (jonka pitäisi vastata The Balmin Frat Boy poskipunaa) ja korostukseen käytetty The Balmin Mary-Lou Manizeria, varjostuksessa Meow'n Skinny Dippereistä tehty oma sekoitus.

Huulilla minulle erittäin epätyypillinen sävy, livenä kirkkaudessaan lähes neonvärin veroinen korallinen pinkki, jonka sisareni teilasi heti suorilta ja erittäin selkein elkein minulle täysin sopimattomana sävynä. Kyseessä Lancômen Rouge in Love huulipuna 340B Rose Boudoir.


En tiedä viehättääkö tuossa huulipunassa eniten juurikin sen "epäsopivuus", se on selkeästi henkilökohtaisen mukavuusalueeni ulkopuolella. Jokin siinä kiehtoo selittämättömällä tavalla ja vetää minua puoleensa. Se ei todellakaan ole helppo sävy ja vaatisi oikeastaan huultenrajauskynän (jota minulla ei kuvissa ole) ja huolellisen levityksen.

Olen siis edelleen hengissä, vaikka luomilla olikin häivähdys oranssia ja huulilla koralliin kallellaan olevaa huulipunaa ja poskilla normaalia persikkaisempaa poskipunaa. Oikeastaan tämä kokeilu oli varsin hauska ja meinaan jatkaa oranssin testailua, seuraavaksi ehkäpä jo vähän rohkeammin. Kiitos paljon Petralle haasteesta!





sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Uudet hiukset

Kävin kampaajalla ja leikkautin hiukset lyhyiksi. Minulla on aina ollut hiuksissa edes jonkin verran pituutta, vähintään sellainen pitkähkö polkka. Tämän vuoden puolella minuun iski joku ihme himotus lyhentää hiusten pituutta. Ne olivat toki huonossa kunnossa useamman peräkkäisen vaalennuksen jäljiltä, mikä toimi yhtenä tekijänä innostamassa lyhentämiseen, mutta muutenkin jostain syystä olen ollut nyt valmis hiuksia lyhentämään.

Joskus aikaisemmin lyhyet hiukset olivat minulle ehdoton ei. Parikymppisenä jouduin leikkauttamaan hiukseni ihan lyhyiksi epäonnistuneiden (koti)värjäysoperaatioiden takia ja sen jälkeen lyhyet hiukset saivat jäädä unholaan. En tiedä miksi lyhyet hiukset alkoivat nyt kiinnostaa ja mistä tuli rohkeus niiden toteuttamiseen. Pitkät hiukset ovat kuitenkin aina olleet minulle jollain tapaa ikään kuin perimmäinen naisellisuuden ilmentymä. Olen ihannoinut pitkiä hiuksia aina. Tosin teinivuosina oli kausi, kun pitkät hiukset tökkivät pahasti ja piti päästä eroon omista takapuolen päälle ulottuvista kutreista, yhtenä kimmokkeena varmasti äitini silloin ehdoton hiustenleikkuukielto.

Nyt ajattelin, että voisin alkaa taas kasvattaa hiuksia pidemmiksi, mutta sitä ennen voisin kokeilla lyhyttä mallia ihan vain nähdäkseni miltä se näyttää. Edellisestä kerrasta parinkymmenen vuoden takaa ei ole jostain syystä ikuistettuna valokuvia eikä muistikaan oikein anna selkeitä mielikuvia. Perustelin leikkuupäätöstä myös sillä, että hiukset ovat edelleen tuntuneet kovin kuivilta ja näyttäneet mielestäni elottomilta, vaikka varsinaista vaalennustakaan niille ei ole tehty enää toviin, vaaleita raitoja kylläkin. Mietin myös, että josko sitä sitten yrittäisi saada omaa maantienharmaata hiusväriä esille ja katsoa, että miltä se näyttää. Ihan vain mielenkiinnosta.

Ainakin toistaiseksi, hurjat pari päivää lyhythiuksisena olleena, olen ollut enimmäkseen ihan tyytyväinen päätökseeni. Hiukset ovat uusiutuva luonnonvara ja ne kasvavat koko ajan, voin koska tahansa päättää haluavani alkaa kasvattaa niitä pidemmiksi. Tietty kasvattaminen on aina tavallaan vähän tuskaisaa kun haluaisi ne pidemmät hiukset heti (tai ainakin minä tuppaan olemaan melko kärsimätön), mutta eihän sitä tiedä jos vaikka tykästyn näihin lyhyisiin niin, että päätänkin ylläpitää niitä toistaiseksi. ;-)