torstai 28. lokakuuta 2010

Rimmel: 60 Seconds Sky High


Nämä kynnet minulla oli jo jokin aikaa sitten mutta nyt vasta postailen. Ihastuin kaupassa Rimmelin #825 Sky High sävyyn ja se lähti sitten mukaan. Seisotin sitä jonkin aikaa tyhjänpanttina tuossa hyllyllä kunnes tulin ostaneeksi ihanan sinivihreänturkoosin laukun, jonka päätin ottaa käsiveskakseni eräisiinkin kissanristiäisiin. Laukkuostoksilta mukaan tarttui myös pari kerää Novitan Rose mohairia koska en löytänyt laukkuun sopivaa kaulahuivia eli sellainen piti tehdä itse.


Laukku oli heräteostos ja kissanristiäisiin oli aikaa pari päivää eli huivin kanssa piti pitää kiirettä. Päätin sitten tehdä sen helpoimman ja nopeimman kautta eli virkkaamalla. Ohjeen kävin nappaamassa Novitan sivuilta, jota tosin muuntelin koska en viitsinyt virkata kahta erillistä huivia. Kotona vasta tajusin, että tuo Rimmelin Sky High oli justiinsa eikä melkein sekä lankoihin että laukkuun erinomaisen täydellisesti mätsäävä sävy! Jipii!


Tykkään koristella kynsiäni ja teen sen yleensä kynsitarroilla. Seppälästä saa kohtuullisen edullisesti (1.90€) ja ihan kohtuullisen nättejä kynsitarroja. Jostain sitten pätkähti päähän vetäistä päällimmäinen lakkakerros Lumenen Natural Code sarjan #9 Live It Up-sävyllä ja tässä yhteispotretti:


Tuo Rimmelin lakan värisävy ei kyllä yhtään toistu oikein näissä kuvissa mutta on se sentään sinne päin. Kynsiini olin hyvinkin tyytyväinen, pidän erityisen paljon tuosta tarrasetistä. Kynteni olin viilannut melko tasapäisiksi mitä en yleensä harrasta, tykkään enemmän sellaisista pyöreäkulmaisisemmista muodoista.

Vaikka kaippa nuo ovat vielä hyvinkin pyöreät muodoiltaan jollekin toiselle. En ole myöhemmin viilannut tuohon tyyliin, se ei vain ole minun juttuni. Jostain mystisestä syystä lakkaus kesti todella, todella huonosti! Syytin siitä ensin 60 Secondsin laatua mutta täytyy ottaa joskus uusinta sen varmistamiseksi/pois sulkemiseksi. Lakka lähti kuorimaan irti kynsistä jo seuraavana päivänä, harmillisesti juuri ennen kissänristiäisiä ja niiden aikana. Kylläpä otti päähän!


Laukku Aleksi13, Langat HalpaHalli.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Suosikkituoksuni juuri nyt: Ed Hardy Woman by Christian Audigier


Löysin tuoksun ihan sattumalta. Liittyen erääseen pikkujouluiseen tapahtumaan hommasin loppukesästä joitakin tuoksunäytteitä ja tämän kyseisen näytteen otin lähes pelkästään sen takia, miltä se näytti. Pakkaus ja ulkonäkö siis vetosi. Nuuhkittuani näytettä rakastuin tuoksuun oitis ja päätä pahkaa, ja niinhän minun oli ihan pakko saada kunnon pullollinen itselleni.


En muista, että olisin tätä tuoksua ikinä missään aikaisemmin nähnyt saati nuuhkinut. Se kantaa tatuointitaiteilija Don Ed Hardyn nimeä, samoin kuin Christian Audigierin (ranskalainen muotisuunnittelija) luoma Ed Hardy-vaatemallisto. Kyseiset herrat ovat sittemmin ilmeisesti riitaantuneet ja herra Hardy on esittänyt korvausvaatimuksia herra Audigierille sopimusrikkomusten takia.


Tämä kyseinen tuoksu on tullut markkinoille vuonna 2008, joten en suostu tuntemaan huonoa omatuntoa sen käytöstä, herrojen riidat alkoivat kaiketi joskus viime vuonna. Ei sillä, että ne minulle edes kuuluisivat. En nyt kuitenkaan linkitellyt tähän mitään sivuja, jokainen voipi itsekseen Googletella jos haluaa nähdä/lukea enemmän.


Kuten jo kerroin, tuotteen ulkonäkö viehättää. Olen jokseenkin rockhenkinen sielultani ja lausahdus Love Kills on palanut lähtemättömästi jonnekin aivokuoreni sisäpuolelle luettuani aikoinani teininä Nancy Spungenin elämästä kertovan kirjan Nancy, joka teki tuolloin minuun suuren vaikutuksen. Yksi lisäsyy miksi kyseinen ilmaus sinne aivokuoren sisäpuolelle kärvähti oli dramaattinen riita poikaystävän kanssa, jonka jälkeen poikaystäväni kävi maalaamassa kyseisen fraasin lähikoulun pihassa olevan puisen hiekoitushiekkalaatikon kylkeen kissan kokoisin kirjaimin. Huhhuh sitä nuoruuden draamaa ja elämää suurempia tunteita! ;-)


Tuoksua on kuvattu tylsäksi ja mitäänsanomattomaksi kukkaistuoksuksi, samanlaiseksi kuin tusina muita. Sitä on myös kehuttu ainutlaatuiseksi ja kiehtovaksi. En oikein osaa sanoa mikä siinä minua viehätti. Virallinen kuvaus kuulostaa tältä:

"The brilliant, almost blinding scent of the Ed Hardy tattoo art inspired this super vibrant and sexy fragrance. An explosion of fruits opens the accent including Tropical Mango, Wild Strawberries and Ruby Red Grapefruit vintage floralcy with a Rock'n Roll Edge brings a dark eeriness including Black Freesia. This contrast of floralcy merges into a background of Hot Skin and Warm Soulful Amber. It is a delicious and very addictive fragrance statement."


Enpä tiedä onko se tuoksu niin erityisen rock mutta minua se miellyttää. Tuoksun on kehittänyt Caroline Sabas ja sen kuvataan sisältävän seuraavia tuoksuja: omenasuflee, mango, villimansikka, verigreippi, freesia, kielo, lehmuksenkukka, lämmin ambra, myski, tonkapapu ja vaniljavanukas.

Ensituoksu on jotenkin raikas ja vihreä, mikä on mielestäni vähän yllättävää koska sydäntuoksu on kuitenkin makea ja kukkainen. Minun nenääni kielo leijailee voimakkaimmin juuri ensituoksussa ja se lienee juuri se raikas ja vihreä. Siitä se sitten lähtee melko nopeasti muuttumaan makean kukkaiseksi, joskin verigreippi tuokin aavistuksen särmää. Sydäntuoksu on sitten lämpöisempi ja tummemman makea, syvempi, sinne asettuvat ambra, myski ja vanilja. Vaikka kyseessä on EDP niin tuoksun kesto ei mielestäni juurikaan poikkea EDT:n kestosta, siitä siis miinusta. Minulla on tosin tapana kantaa mukanani käsilaukussa viihteellä ollessani aina käyttämäni tuoksun näytepulloa, josta sitä voi näppärästi vähän lisäillä tarpeen vaatiessa.

Tämän tuoksun on kuvattu olevan samantapainen Ralph Wildin ja Miss Dior Chérien kanssa, kumpiakin olen mielestäni joskus jossain nuuskinut mutta kumpaakaan en kykene palauttamaan mieleeni juuri nyt.


Jonkin aikaa sen jälkeen kun tuoksu oli kotiutunut, osuin Koruharakan sivuille missä silmilleni pompsahtivat yllä olevat korvikset. En voinut vastustaa kiusausta vaan pakkohan ne oli hommata. Minulla on vasemmassa korvassa useampi lävistys ja niihin vähän ylempiin minä nuo pikkunapit halusin. Tykkään niistä todella paljon!

En voi sanoa keräileväni "Love Kills"-teemaa mutta jotenkin se aina vain säväyttää ja laittaa muistelemaan sitä hiekoitushiekkalaatikkoa ja sen valuvan märkää ja suuria tunteita kirkuvaa julistusta. ;-)

tiistai 26. lokakuuta 2010

Kulutushysteriaa keskellä flunssaa

Rakastan nettiä! Voisin toki elää ilmankin mutta koska minun ei tarvitse, en viitsi edes pohdiskella sellaista mahdollisuutta. Niin ihana kuin netin ihmeellinen maailma onkin, niin on siinä negatiivisetkin puolensa. En edes aloita niistä kaikista ihan oikeasti ikävistä, pahoista ja huonoista asioista, vaan tosi omanapaisesti valitan omasta henkilökohtaisesta informaatioähkystäni, suoranaisesta konkurssista ja mieltä piinaavista kiusauksista liittyen  kaikkeen siihen ihanaan mihin minulla ei ole juuri nyt varaa sijoittaa.

Olen flunssassa ja huono viettämään aikaani sängyn pohjalla, vaikka miten olisi kipeä olo. Jep, paranemisen kannnalta ei kovin fiksua mutta minä en vain kestä maata 24/7, en edes ihana ja paksu kirja seuranani, jossain välissä on vain pakko päästä pystyyn. Niinpä tänään surffailin ympäriinsä netissä lueskelemassa ja katselemassa kaikenlaista houkuttelevaa. Ensinnäkin törmäsin EnKoreen ja juutuin katselemaan kaikenlaisia (erinomaisia) videopätkiä. Kuten vaikkapa tämä sivellinvertailu. Suosittelen tutustumaan mikäli on ennestään tuntematon suuruus tämä herra!



Joka johti siihen, että käytin ties kuinka paljon aikaa selaillen maalaussiveltimiä ja kasvattaen "Mohn Tahtoo Heti"-listaani ties miten monella siveltimellä. Tuolta kannattaa muuten kurkata sivellinpidikkeet- ja kotelot myös.

Minulla ei ole mitään kalliita merkkisiveltimiä vastaan mutta koska en erityisesti kieriskele rahoissa juuri nyt niin tykkään ostaa samalla rahalla useamman tuotteen, kuin mitä saisin ostamalla yhden kalliin merkkituotteen. Köyhän ei kannata ostaa halpaa on osittain mottoni mutta halpa ei aina tarkoita välttämättä huonoa. Kun toimii ajatuksella niin yleensä välttää ne oikeasti halvat ja huonot sudenkuopat.

Toisekseen valtaisan "Pakko saada!!" fiiliksen sai aikaan tuolla EnKoren etusivullakin parhaillaan oleva Dana Nyen haastattelu:



Olen Ben Nye-fani, vaikka en kovin montaa kyseisen firman tuotetta omistakaan. Jos olisin rahoissani niin meikkivalikoimistani löytyisi järjetön määrä Ben Nye-meikkejä!! Toistaiseksi olen joutunut keräilemään niitä hyvin, hyvin rauhallisella tahdilla.

Kolmanneksi osuin Purely Cosmeticsin sivuille ja päädyin tilaamaan samplet meikkipohjista ja primer- sekä viimeistelypuutereista. Vaikka oikeasti ei olisi nyt ollut laittaa rahaa moiseen. Mutta kaikki vain kuulosti liian hyvältä ollakseen totta, toivottavasti en pety...

Kiva piristys kaiken niistämisen, rykimisen ja pärskimisen keskellä oli postilaatikon uumenista löytynyt kirjelähetys, lähettäjänä Sassy Minerals. Kirje oli tehnyt matkaa jo jonkin aikaa ja olin ehtinyt hetkellisesti unohtaa koko lähetyksen olemassaolon.


Taisi olla vielä jotain muutakin mitä netin syöverit aivoihini istuttivat tänään mutta juuri nyt ei tule mieleen. Aivotoiminta flunssaisena on ainakin allekirjoittaneella toisinaan hyvin kyseenalainen käsite kaikkinensa...

Ai niin, Spinning Jewelry! Sielläkin vierähti tovi jos toinenkin, kuolaten sormuksia ja rannekoruja jotka voi itse suunnitella haluamikseen. Tahtoo!!

perjantai 22. lokakuuta 2010

Keittiökosmetiikkaa

Sain joskus vuosikausia sitten teininä joululahjaksi kirjan jossa kerrottiin luonnonmukaisesta, itse kotona valmistettavasta kosmetiikasta. Muistan lueskelleeni sitä tässä vuosien varrella välillä paljonkin ja joskus olen jopa jotain kotikosmetiikkaa kirjan ohjeilla tehnytkin. Nyt kirja on taas pitkään ollut unohduksissa, pitäisikin kaivaa se esille!

Lähdin etsiskelemään Googlesta tietoa Freemanin Pineapple Enzyme Maskista pari viikkoa sitten ja törmäsin hakutuloksissani Nekun erinomaiseen blogiin Lazy Dynamite. Olin jo aikaisemminkin käynyt siellä kurkkimassa ja lueskelemassa kaikenlaisia kivoja postauksia. Minulla on edelleen kyseinen kasvonaamio hankkimatta mutta Nekun Pinepple Enzyme Mask-aiheisen postauksen lopussa hän mainitsee ruokasoodakuorinnan.

Eipä siinä muuta taas tarvittukaan, kuin google ja minä innostuin! Olin aikaisemmin lueskellut Jossun blogista Coffret De Maquillagesta postauksen japanilaisista kauneudenhoitoperinteistä ja siinä hän mainitsee cameliaöljyn ja sen käytön hiustenhoitoaineena. Siitä sain silloin aasinsillan kävellä jääkaapille ja ottaa esille siellä jo jonkin aikaa käyttämättömänä lojuneen luomulaatuisen Camelina-öljypullon. Cameliaöljy ja Camelina-öljy ovat kaksi aivan eri asiaa mutta nimien samankaltaisuus sai minut muistamaan jälkimmäisen ja päätin kokeilla sen käyttöä yhdessä tavallisen hoitoaineen kanssa. Olen tykännyt, todella paljon! Hiuspohjani kuivahtaa aina kylmän tullessa ja lämmityskauden alkaessa. Nyt olen saanut siihen vähän helpotusta tuosta Camelina-öljystä. En tiedä onko se oikeasti hyväksi vai ei mutta olen ennenkin käyttänyt esimerkiksi oliiviöljyä vastaavalla tavalla ja edelleen porskutan hyvissä voimissa. ;-)

No, kolmas osa tätä kaikkea on uusi kasvojenpuhdistusaine, nimittäin Erisanin Hoitava puhdistugeeli. Sen hankin vaihtoehtoiseksi puhdistusaineeksi kun halusin kokeilla auttaisiko kasvojenhoitotuotteiden vaihtaminen jotakin kasvojeni surkeaan tilanteeseen. Tässä siis uusi tehokolmikkoni:


Sekoitan siis kämmennellä noita kaikkia kolmea, laapin seoksen kasvoille ja annan hetken olla, hieron kevyesti ja hellävaraisesti ja pesen pois. Ärtyneimmillä ihoalueilla en hiero vaan pesen vaan varovaisesti seoksen pois iholta. En ole kovin kauaa tätä vielä harrastanut mutta mielestäni sillä oli heti välittömäiä vaikutuksia. Ihoni on todellakin paremmassa kunnossa, kuin se oli ennen kuin aloitin ruokasoodakokeiluni. Ja se lähti siis parempaan suuntaan ihan heti ensimmäisen kokeilun jälkeen.

Erisanin Hoitava puhdistusgeeli on ihana! Mietin pitkään hyllyn edessä otanko sen vai Rauhoittavan puhdistusemulsion. Tykkään lutata vedellä (vaikka se ei ehkä niin hyväksi aina olisikaan) joten päädyin tuohon geeliin. Yllätyin iloisesti kun se ei ollutkaan sellainen perinteinen meikinpoistogeeli mihin olen tottunut vaan hyvin pehmeä ja hiukan emulsiomainen, ollen silti kuitenkin selkeästi puhdistusgeeli. Ja hinnallahan se ei todellakaan ole pilattu, taisi maksaa alle 4 euroa.

Tehokkuutteen olen tyytyväinen, mineraalimeikkikin lähtee mielestäni ihan hyvin, joskaan en tuota geeliä ole hirveästi silmien alueelle hieroskellut. Iho on pehmoisen tuntuinen putsauksen jälkeen eikä kiristele, kuumota eikä punoita vaikka runsaalla vedellä kasvot huuhtelenkin. Suosittelen kokeilemaan jos puhdistustuotteelle on tarvetta, ei ole kallis huti jos siitä ei tykkääkään.


Luomulaatuinen Camelina-öljy on aikoinaan hankittu ihan suun kautta nautittavaksi mutta sinne se oli unohtunut jääkaapin uumeniin. Öljy on valmistettu  kylmäpuristamalla ruistankio eli kitupellava -nimisen öljykasvin siemenistä ja sitä käytetään ravintolisänä erityisesti hyvänä Omega 3-rasvahappojen lähteenä. Enpä tiedä onko kyseisistä rasvahapoista mitään hyötyä ulkoisesti käytettynä mutta ainakin hiukseni ovat siitä tykäneet.

Olen käyttänyt sitä myös käsien kuorintaan, tavallista hienosokeria kämmenelle ja loraus Camelina-öljyä joukkoon, sitten vaan reippaasti kuorimaan kätöset ja lopuksi huuhtelu lämpöisellä vedellä. Tulee meinaan todella pehmoiset kädet!! Tähän olen käyttänyt myös oliiviöljyä ja rypsiöljyä, mitä nyt on sattunut kaapissa olemaan.


No, ruokasooda sitten. Sitä en muistaakseni ole koskaan aikaisemmin käyttänyt kauneudenhoitoon. Tai no, hampaita olen sillä toisinaan harjannut, tulee meinaan todella puhtaan tuntuiset hampaat! Ei ehkä maistu kauhen hyvältä mutta ei minusta ihan järkyttävän pahaltakaan. Ja jos hammastahnaan sekoittaa niin sitäkin vähemmän.

Kaikenlaista ihanaa olen leiponut käyttäen ruokasoodaa; piimäkakkua, murupiirakkaa ja sen sellaista. Kasvoille en sitä ole koskaan keksinyt levittää ja nyt kun olen sen kasvojenkuorijakseni valjastanut, en voisi paljon tyytyväisempi olla! Aivan ihanan tehokas! Hankin loppukesästä (kalliin) Mary Kayn mikrokuorinta-aineen ja rauhoittavan kasvovoiteen (joka ilmeisesti sisältää silikonia ja parabeeneja, mitä lie kaikkea olikaan) joka toimii kuin unelma mutta on siis myös melkoisen hintava.

Tämä Erisanin Hoitavan puhdistusgeelin, Camelina-öljyn ja ruokasoodan yhdistelmä toimii vähintäänkin yhtä hyvin, ellei jopa paremmin! Olen kokeillut myös ilman Camelina-öljyä, jota systeemi ei siis mitenkään tarvitsisi mutta koska minun ihoni kuivahtaa hyvin herkästi olen sen halunnut mukaan settiin. Toimii oikein hyvin ilman tuota öljyäkin. Kunnon kosteutus kuorinnan jälkeen tuntuu olevan tärkeä, koska ainakin itselläni iho tuntuu kuivahtavan ekstranopsaan ellen sitä hetikohta kuorinnan jälkeen kosteuta. Olen tästä ruokasoodakokeilustani aivan innoissani ja toivon saavani sillä myös hyviä tuloksia aikaan kasvoilleni!

torstai 21. lokakuuta 2010

Mineraalimeikit: Buff'd Cosmetics

(There is a short summary in English at the end of this post)

Buff'd Cosmetics oli mineraalimeikkifirma, johon törmäsin sattumalta. Etsiskelin taas kerran jotakin Googlesta ja päädyin heidän sivuilleen. Olen aina tykännyt tukea vähän pienemmän luokan yrityksiä ja mieluummin yksityisyrittäjiä kuin suuria konserneja. Tykkään ajatella olevani ajatteleva kuluttaja, ainakin jossain määrin. Tosin se on sitten ihan toinen asia, ovatko ajatukseni aina ihan fiksuja. ;-)

Buff'd Cosmetics on kanadalainen yritys (joskaan en enää tähän hätään löytänyt mitään informaatiota itse yrityksestä, mielestäni olen kyllä aikaisemmin jotakin siitä jostakin lukenut). Heillä on todella laaja valikoima kaikenlaista kivaa, myös huulipunia mikä ainakin minua kiinnostaa kovasti. Jonain päivänä haluan ehdottomasti kokeilla heidän mineraalihuulipuniaan, varsinkin Raspberry ja Orchid näyttävät kivoilta. He myyvät sivuillaan myös siveltimiä ja tyhjiä muovipurkkeja sifterillä (koot 7g, 14g ja 21g). Hinnat ovat mielestäni ihan kohtuullisia (CAD eli kanadan dollareita, kirjoittamisen hetkellä 1CAD on noin 0.70€). Buff'd myy myös refill-pusseja jotka ovat muutaman dollarin halvempia kuin rasialliset meikkipohjat, eikä aina tarvitse ostaa siis uutta rasiaa (jos mineraalimeikkinsä saa joskus kulutettua ylipäätään loppuun).


Samplet tulevat neliön mallisissa pienissä uudelleen suljettavissa pusseissa. Määrä ei ole suuren suuri mutta kyllä esimerkiksi yhdestä meikkipohjapussillisesta tekee useamman meikin ja luomiväreistä jne. riittää myös mainiosti useampaan kertaan käytettäväksi. Kun tilaa pelkkiä sampleja ovat postikulut halvemmat mutta normaalitilaukseen lisätään postikuluja $8.65.

Tilasin Buff'd:silta useamman meikkipuuteripohjanäytteen ($1.75/ 1/2 tl), yhden luomivärinäytteen ($1.25/ 1/4 tl) ja kolme pigmenttinäytettä ($1.25/ 1/4 tl) sekä valopuuterinäytteen ($1.25/ 1/4 tl) ja vihreän peitevärinäytteen ($1.25/ 1/4 tl). Saatuani tuotteet huomasin, että heillä on bloggaajille jonkin aikaa voimassa oleva tarjous jossa tarjosivat näytteitään blogiarvostelua vastaan. He kertoivat, että heillä on nettisivuillaan sivu, jonne kokoavat eri blogeissa esitetyt arvostelut. Laitoin heille sähköpostia ja kerroin, että olen jo ehtinyt itse tilaamaan näytteitä ja olen kirjoittamassa arviota heidän tuotteistaan ja jos haluavat, niin voisin laittaa sitten linkkiä tulemaan, kun olen arvioni kirjoittanut. Buff'd vastasi, että mielellään linkittävät blogini ja olen tervetullut osallistumaan myös tuohon ilmaisnäytekampanjaan. Niin sain sitten vielä 10 näytettä lisää, joskin oli vaikeaa valita kahta meikkipohjaa niiden 7:n kaveriksi jotka olin jo tilannut (jep, olen melko perusteellinen). ;-)


Pidin poskipunista todella paljon, Tricky oli enemmän persikkainen pinkki ja Petal taas sitten pinkimpi pinkki. Molemmat melko hentoisia ja shimmerpunia eli minun mielestäni enemmän juhla- ja iltakäyttöön kuin ihan arkimeikkiin. Sopivat varmasti siihenkin, tämä on vain oma hassu mielipiteeni. Candlelight Illuminating Dust oli hyvä ja käyttökelpoinen kullanhohtoinen korostuspuuteri, ei sen huonompi tai parempi kuin muutkaan kokeilemani. Honey Mineral Bronzer oli hyvin aikas kiiltävä bronzer (mikä toi on suomeksi??) mutta juhla- ja iltameikissä varmasti oikein paikallaan. Ei negatiivista sanottavaa siitäkään. Omalle vaalealle, viileäpohjaiselle ihonsävylleni ihan sopivia.


Ilmaisnäytteissä oli kaksi luomiväriä, Gracious ja Steel ja yksi rajausväri, Stormy. En ole juurikaan käyttänyt aikaisemmin violetin sävyisiä luomivärejä ja oli oikeastaan aika hauskaa kokeilla noita. Todella kauniita sävyjä mielestäni. Minusta tuntuu, että en oikein osaa vielä käyttää jauhemaisia luomivärejä, työvälineet niiden levittämiseen ovat vähän hakusessa ja varmaan tekniikassakin olisi hiomista. Lähinnä ongelma tuntuu olevan värien pysyvyys, ne tuntuvat kuluvan melko nopeasti ja samalla koko silmämeikki "haalistuu". Toisaalta ne eivät kulu sitä tiettyä pistettä pidemmälle. Olen täysi noviisi näissä meikkiasioissa mitä tulee bloggaamiseen, erityisesti valokuvattavan silmämeikin tekoon. Tässä melkoisen huono kuva tekemästäni silmämeikistä (hävettää sitä laittaa esille mutta menköön nyt):


Se oli alunperin intensiivisempi ja varjostus nousi todellakin ylemmäksi mutta värit vain hävisivät jonnekin. Osaksi toki valokuvakin hukkasi osan väreistä. Luomen sisänurkassa Gracious ja noin puolivälistä ulkonurkkaan ja ylös luomivakoon häivyttäen Rabid. Luomen ulkonurkassa ja luomivaossa ja osittain ylemmäs häivytettynä Storm. Häivytyksen yläosassa ja kulmaluulla sipaus Gracious:ta. Rajaus tehty nestemäisellä Stormilla. Ripsiväri Sensain 38. Kulmiin älkää kiinnittäkö suotta huomiota. Erityisesti pidin tuosta Stormista, se on varsinkin märkänä todella kaunis tumma violetti. Ei mikään kirkas eikä täysin matta, tumma mutta häivähdyksellä vähän kirkkaamman violettia. Pidin luomivärien tunnusta ja ne olivat mukavan semishimmerisiä luomilla, ei mattoja mutta ei mitään hirmuisen kimaltaviakaan. Kestävyyskin oli ihan ok. Oma teoria värien "laimentumiselle" on laittajan osaamattomuus.



Illuminating Dust Flutter oli hyvin saman oloinen korostuspuuteri, kuin mitä Candlelightkin mutta pinkihtävämpi yleissävyltään. Pigmenttivärejä Baby Doll ja Cream Soda käytin muistaakseni yhdessä silmämeikissä viikko sitten, Turqoisea ja Steeliä en ole vielä käytännössä kokeillut. Buff'd kertoo pigmenttiensä olevan puhtaita mica-mineraaleja joita voi käyttää niin kuin haluaa; luomivärinä, poskipunana, varjostukseen, korostukseen. Niitä voi käyttää kuivana jolloin väri on hennompi tai kosteana, jolloin väri muuttuu kirkkaammaksi. Buff'd:in pigmenttejä voi halutessaan lisätä esimerkiksi kynsilakkaan tai huulikiiltoon.

En ole toistaiseksi kokeillut niitä märkinä. Kuivana Baby Doll ja Cream Soda olivat kauniita hempeitä vaaleanpunaisia. Steel on todella kaunis, intensiivinen vaaleansininen. Minulla on hakusessa täydellinen, kirkas turkoosi ja tuon otin se mielessä. Minulle Steel on kuitenkin selkeästi sininen. Turquoise taas on minulle selkeästi sinivihreä.


Buff'd tarjoaa kolme eri meikkipohjavaihtoehtoa; Original, Light ja Concealing.
- Originalin kertovat olevan täysin peittävän meikkipohjan joka imee rasvaisuutta iholta ja antaa luonnollisen UV-suojan. Pohjan INCI: titanium dioxide, zinc oxide, mica, iron oxides, ultramarines.

- Lightin kertovat olevan erityisesti heille, jotka pitävät parempana vähän kevyempää meikkipohjaa, jota voi kuitenkin kerrostaa ja joka myös imee tehokkaasti rasvaisuutta iholta. INCI: mica, titanium dioxide, zinc oxide, iron oxides, ultramarines

- Concealingin kertovat sisältävän kaoliinia mikä takaa paremman peittävyyden ja vielä paremman kyvyn sitoa rasvaisuutta itseensä. Ideaali sekaihon ja rasvaisen ihon omaaville ja peittää tehokkaasti näpyt. INCI: titanium dioxide, zinc oxide, iron oxides, kaolin clay, mica, ultramarines 

Itselläni oli kokeiltavana vain Original ja Concealing (tai noissa ilmaisnäytteissä toinen pohja oli kyllä Light mutta se oli niin paljon väärän sävyinen, että ei kasvoilleni päätynyt). Concealing on todellakin enemmän peittävä ja sillä sain aika hyvin kaikenlaisia sotkuja peittoon käyttämällä sitä peitevärin tavoin. Vihreä peiteväri ei mielestäni ollut sen parempi tai huonompi kuin muillakaan kokeilemillani merkeillä ja se oli ihan suht ok mielestäni. Tosin minun ihollani tuo vihreä ei oikein tuntuisi toimivan erityisen hyvin, se jää helposti harmillisen selvästi alta kuultamaan. Tai oikeastaan se muutaa peitettävän punaisuuden tavallaan tummemmaksi. Hankala selittää. Tässä taas surkeaa valokuvausta, pieni kollaasi meikkipohjasta, mukana myös kuva onnettomasta meikittömästä versiosta (voi minun nassuparkaani):


Pahimpien sotkujen peittämiseen käytin ihan vähän Buff'd:in vihreää peiteväriä, jonka päälle sitten sudin vähän Lily Lolon Nude Cover Up:ia. Sitten meikkipohja Concealing Cool Medium Lightilla, jota käytin myös lopuksi peitevärin tavoin. Lopputulos mielestäni ihan ok peittävä olematta kuitenkaan hirveän tunkkaisen ja pakkelisen näköinen. Poskilla Petal Blush, huulilla Petal Blush + Artdecon väritön huulikiilto. Laitoin myös Honey bronzeria ja Candlelight korostuspuuteria, jotka ei tosin näissä kuvissa taida juurikaan näkyä. Kaiken kruunaa Favor Finishing Powder, joka ajaa asiansa hyvin.

Mielestäni Originalilla ja Concealingilla ei ole käytännössä hirveästi eroa muuten, kuin että jälkimmäinen on peittävämpi. Koska ihoni ei ole erityisen rasvainen, en osaa sanoa mitään siitä, vaikuttaako noiden erilainen koostumus siihen, miten pian tai hitaasti rasvaisemmalla iholla rasva puskee meikkipohjan läpi. Original on ehkä jollain tapaa "hellemmän" ja kevyemmän oloinen iholla, kuin Concealing mutta ero ei ole suuren suuri. Peittävyydenkään suhteen erot eivät ole mielestäni mitenkään silmiinpistävän suuria mutta jos on runsaasti peitettävää niin suosittelen Concealingia. Kuvan meikissä en ole käyttänyt muita peitetuotteita mutta yhdistämällä vähän tujumpiin peiteaineisiin saa Buff'd:in mineraalimeikkipohjalla oikein kivan ja hyvin peittävän meikin aikaan, joka kuitenkin näyttää vielä suht luonnolliselta. Tässä vielä isompi kuva meikkipohjasta (pahoittelen hieman epätarkkaa tarkennusta):


Ei mielestäni lainkaan huono lopputulos, kun huomioi mikä on lähtötilanne. Olen erittäin tyytyväinen Buff'd:in mineraalimeikkipohjaan. Jos vertaan sitä kahteen edelliseen niin se asettuu Essentia Naturalen ja Lily Lolon välimaastoon, ensin mainitun ollessa 'kuivempi' ja puuterisempi ja jälkimmäisen 'kosteampi' ja hehkuvampi. 

Short summary in English. I got some samples from Buff'd Cosmetics, a Canadian mineral make up company. They have a great variety of products, including mineral lipsticks that sure sound and look good. I'm having a hard time with my skin at the moment, it is very ruddish, irritated and sort of acneish (I won't admit having acne, never have had it so I'm blaming stress and hormones and cosmetic products and what not for my skins condition). 

I tried two of their foundation formulas; Original and Concealing, former being slightly lighter and "gentler" and latter being more concealing and sort of heavier. The differences are not big though, but if you have lots of covering to do I would recommend Concealing. My skin is not oily, so I can't tell how they would suit with oily skin but they are fine with a bit dryish skin like mine, even though Concealing is said to be especially good for more oilier skin.

As you can see from the pictures, the coverage is not totally perfect but I think it is pretty darn good compared to what I look like without any make up. Plus it doesn't look like I have a mask on, as I usually do when trying to use liquid make up. I'm wearing Concealing Cool Medium Light.

The blushes are lovely, I really like them. The bronzer and illuminating powder are nice, not better or worse than other I have tried from other brands, as is the finishing powder too. I like the eyeshadows too, pretty colours and they feel nice. They seem to wear off easily right after applying but I reckon it is mostly because I'm not very used to using mineral make up. I'm sure someone more skilled would get more out of those colours. I haven't tried them wet yet, except for Stormy liner, which I like  a lot.

All in all I'm very pleased with Buff'd and their products. I usually prefer bit smaller companies over bigger ones and like to think myself as a conscious consumer. I personally would be happy to shop with Buff'd Cosmetics.
 

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Ihana arpaonni!

Mikko julisti Chanel-arpajaiset  pintaa blogissaan, voittona Chanelin limited edition kynsilakka Khaki Vert. Se kuuluu Les Khakis De Chanel-kokoelmaan jonka kaksi muuta värisävyä ovat Khaki Brun ja Khaki Rose. Mikon blogi oli yksi ensimmäisistä blogeista, joita ryhdyin seuraamaan löydettyäni nämä ihanaiset (ja joskus ärsyttävätkin) ulkonäköön keskittyvät blogit. Osallistuin arvontaan, ajattelematta hetkeäkään, että voisin oikeasti jopa voittaa. Vaan suureksi hämmästyksekseni niin kuitenkin kävi ja ellen olisi jo valmiiksi istunut lukiessani voitostani, olisin varmasti lentänyt persiilleni. Ihana, ihana yllätys!

Postitäti oli jättänyt maanantaina ilmoituksen postilaatikkoon, että suuri kirjelähetys olisi noudettavissa tiistaina. Ihan pistoksissa jouduin odottelemaan tiistailtaan ennen kuin pääsin lähetyksen hakemaan. Postin pahvilaatikosta paljastui sitten tällaista:


Laatikossa oli siis söpö pieni Chanelin paperikassi ja siellä sisällä tuo ihana kynsilakka. Arvostan todella, että Mikko oli pakannut mukaan myös tuon paperikassin, ystävällinen ele mielestäni. Sen verran merkkifriikki olen, että ei minua ollenkaan haittaa laittaa Chanelin paperikassia sopivaan paikkaan sopivasti "näkyville". ;-)


Ainoa harmistukseni olivat kynteni. Olin juuri onnistunut katkaisemaan oikean käden peukalosta kynnen totaalisen nysäksi (näyttää aivan hirveältä) ja pari päivää siitä seurasi vasemman käden etusormi. Moisesta suivaantuneena sen enempiä ajattelematta lyhensin sitten kaikki kynnet melko nysiksi. Mikä harmitti jälkeenpäin. Totta kai lakkasin siitä huolimatta kynteni heti eilen illalla (tai oikeastaan oli kyllä jo yö kun siihen puuhaan ehdin) ja olipas mukava huomata, että Khaki Vert sopii (ainakin omasta mielestäni) nysäkynsiini vallan mainiosti!

En osaa sanoa olisiko kyseinen vihreä sävy osunut mukavuusalueelleni itsestään. En omista ennestään yhtäkään Chanelin kynsilakkaa koska en ole vain raaskinut niitä ostaa korkean hintansa takia. Yksi eniten käytetyistä meikkipohjistani tähän mennessä on Chanelin Teint Innocence Compact Foundation (voin lämpimästi suositella!) ja ainoa jonka olen oikeasti ikinä koskaan käyttänyt loppuun saakka ja ostanut vielä uudenkin tilalle! Luonnollisesti minulta löytyy myös No 5 mutta siinä minun aikaisemmat Chanel-tuttavuuteni sitten ovatkin.

Pullon iso korkki on "valekorkki", jonka alla on ihan tavallinen pienempi pyöreä korkki, jossa sivellin on kiinni. Sivellin on minun makuuni vähän turhan kapea, sillä oli välillä hankala saada nättiä tulosta, kun lakkasi vasemmalla oikean käden kynsiä (olen siis oikeakätinen). Itse lakka on ihanan pehmoista ja todella pigmenttistä, jos oikein huolella sutii niin saattaisi ehkä pärjätä jopa vain yhdellä kerroksella. Minä laitoin kaksi koska ensinnäkin siveltimeen totuttelussa meni hetkensä ja halusin varmistaa värin tasaisen voimakkuuden. Vaikka pienesti mokailisikin niin jälki on silti tasainen ja väri upean intensiivinen! Olin iloisesti yllättynyt myös siitä miten hyvin Khaki Vert istuu ihoni sävyyn.


Olen aidosti ilahtunut voitostani monella tasolla ja erityisen ilahtunut olen siitä, että olen saanut jälleen uuden pienen ulokkeen henkilökohtaiselle mukavuusalueelleni. ;-) Myönnettäköön, että toki minua myös hivelee kulkea ihmisten ilmoilla kynsissäni Chanelin Limited Edition-värisävy, jonka myynti on alunperinkin rajoittunut vain tiettyihin myyntipaikkoihin. Itselläni ei tässä elämäntilanteessa olisi mitenkään ollut mahdollista kyseisenlaista kynsilakkaa hankkia! Pientä luksusta siis! Kiitos vielä Mikolle arvonnan järjestämisestä ja vaivannäöstä sekä ihanasta ajatuksesta!!

P.S. Kahdeksanvuotias poikani pysähtyi kuin seinään tänään päivällä hänen katseensa osuessa kynsiini. "Äiti! Mitä sulla on kynsissä? Mistä sä olet sen saanut!!?". Minulle on suhteellisen yhdentekevää tulenko tämän jälkeen saamaan kommentteja Khaki Vertin verhoamista kynsistäni. Tuon kommentin jälkeen tiedän, että siinä on sitä jotakin ihan ilmankin! :-D

tiistai 19. lokakuuta 2010

Tangle Teezer

Törmäsin tähän(kin) tuotteeseen ihan sattumalta. Haeskelin netistä ihan jotain muuta, kun jossakin nettisivuilla hetken mielijohteesta päätin kurkistaa linkin "Tangle Teezer" taakse. Kiinnostuin, googlettelin ja lueskelin ihmisten mielipiteitä ja arvosteluja ja päätin haluta kokeilla itsekin.

Kuinka sattuikin sopivasti, olimme juuri tekemässä kaverien kanssa kimppatilausta Gorgeous Shopiin ja heillä sattuu juurikin olemaan kyseinen tuote valikoimissaan. En ollut siis heidän sivuiltaan sitä bongannut, vaikka ennenkin on tullut sieltä tilailtua shampoita yms.

Olen impulsiivinen ja helposti innostuvaa tyyppiä ja tämän suhteen innostuin lukemani perusteella kovasti. Heidän kotisivuillaan (suomeksi ja englanniksi) kerrotaan harjan olevan erittäin hellävarainen ja suorastaan suvereeni takkujen selvittäjä, joka lisäksi lisää hiusten hyvinvointia ja kiiltoa, tasoittaen hiuksen pintaa ja minimoiden harjaamisen/kampaamisen aiheuttamat haitat hiuksen pinnalle. Ei enää katkeilevia ja haaroittuvia hiuksia!

Minä taisin eniten innostua suosituksista käyttää Tangle Teezeria hoitoaineen tasaiseen levittämiseen hiustenpesun jälkeen. Tosin harjan mukana tulleen pienen ohjelehtisen mukaan sitä ei suositella erittäin rasittuneille hiuksille, kuten omani ovat, joten en ole kokeillut. Märkinä olen hiukseni kuitenkin harjannut ja nimenomaan hiuksiin jätettävän hoitoaineen laittamisen jälkeen, koska pesun ja tehokkaan hoitoaineen + sen hiuksiin jätettävän hoitoaineen jälkeenkin päällimäiset hiuskerrokset näyttävät lähinnä epämääräiseltä, rastoja muistuttavalta tuulenpesältä. Ne on pakko selvittää koska jos niiden antaa kuivua tuulenpesäksi, niin näky on aivan järkyttävä eikä kuivana harjaaminen auta enää yhtään mitään.


 Odotin TT:ltä paljon, varmaan vähän liikaakin koska ensikokeilun jälkeen päällimäisenä oli pikkuinen pettymys. Nyt olen käyttänyt sitä noin pari kuukautta ja täytyy sanoa, että vaikka en olekaan siihen erityisen rakastunut ollakseni siitä todella innostunut niin en haluaisi todellakaan myöskään luopua siitä. Enkä ole käyttänyt mitään muuta välinettä hiusteni selvittämiseen koko sinä aikana, kun olen tuon vihreän, vähän kummallisen muotoisen ja näköisen harjan omistanut.

Sillä on helppo selvittää hiukset, joskaan en kauhean selkeästi huomannut sitä ylivertaisen kivuttomaksi, se on yllättävän mukava käteen ja se tuntuu hiuspohjassa aivan mielettömän ihanalle. Joskus saatan harjata sillä hiuspohjaa ihan vain silkasta mielihyvästä jonka pienet muoviset "piikit" saavat aikaan. Selvitin hiukseni aina ennen isolla muovisella, harvapiikkisellä kammalla. En tiedä ovatko TT:n harjakset hellemmät vaiko eivät mutta huomaan harjaavani sillä ainakin hellävaraisemmin.

Vähähiuksisemmat voivat harjata TT:llä varmaan ihan normaalisti, kuin millä tahansa muullakin kammalla/harjalla, mutta runsashiuksisemmat joutuvat harjaamaan osio kerrallaan koska harjakset eivät ole kovinkaan pitkät. TT on helppo pitää puhtaana. Miinusta tulee vähän halvan oloisesta ulkonäöstä ja viimeistelystä. Kokonaisuutena TT on kuitenkin minusta hyvä harja ja arvostaisin sitä varmaankin vielä korkeammalle, mikäli minulla olisi edelleen suorat ja parempikuntoiset hiukset, silloin harjan edut tulisivat varmasti paremmin esille. Omani ostin siis Gorgeous Shopista hintaan £9.77 (~12€), hintavertailua kannattanee tehdä. Ei tämä mikään ihan pakollinen ole mutta suosittelen kyllä kokeilemaan jos on varaa sen verran sijoittaa pienellä riskillä. ;-)

torstai 14. lokakuuta 2010

Mineraalimeikit: Everyday Minerals poskipunia ja valoväri

Everyday Mineralsilla on joka viikko joku tarjous ja lisäksi heillä on erilaisia valmiiksi koottuja kittejä. Toisaalta tykkään noista valmiista kiteistä, toisaalta niissä harmittaa se, että usein osa tuotteista on sellaisia jotka miellyttää kovastikin mutta sitten jokunen on sellainen, josta ajattelee, että tuolla en kyllä tee mitään. Tosin välillä tekee hyvää vähän astua ulos sieltä omalta mukavuusalueelta ja toisinaan tuollaiset valmiiksi kootut kokonaisuudet voivat olla hyvä tapa tehdä se. Saattaapa siinä jopa käydä niinkin, että yllättyy positiivisesti ja löytää jotakin ihanaa sellaisesta minkä kuvitteli olevan ihan jotain muuta.

Itse yllätyin positiivisesti tilattuani kyseisestä puljusta limited edition setin Dream Catcher. Yksi syy (hyvin painava sellainen) oli setin mukana tuleva Jr Eye Kabuki Brush joka minun oli ehdotomasti pakko saada! Kun minun on pakko saada jotakin niin yleensä se sitten myös päätyy minulle. Vikansa kullakin. ;-)

Ongelma tuossa setissä oli Pumpkin Pie poskipuna (liian pliisu ja rusehtava minulle) ja 3 Day Weekend luomiväri (ihan liian keltaisen kultainen). Sitten tulin ajatelleeksi, että voisin varmaankin käyttää Pumpkin Pie:ta varjostusvärinä ja koska minulla ei ole yhtään tuollaista keltaisen kultaista luomiväriä (toistaiseksi; jotain sampleja on kyllä matkalla merten ylitse luokseni joiden joukossa on ihme mielenhäiriössä valittuja, melko saman sävyisiä värejä) niin voisin aivan hyvin kokeilla.


Jossain aikaisemmassa tilauksessa mukaan oli tarttunut tarjouksesta Time Share poskipuna täysikokoisena ja niin ikään täysikokoinen rasia valopuuteria sävyssä Light Pink. Nuo Dream Catcherin poskipunat ovat siis minikokoisia.

Everyday Minerals tekee käteviä rasioita. Ne eivät ole erityisen kauniita ja purkkien kannet voisivat olla parempikin laatuisia ja niiden kierteetkin tuntuvat toisinaan olevan vähän sinne päin. Mutta rasiat ovat erinomaisen toimivia ja minusta on mukava, kun rasian kannessa lukee onko tuote koko kasvoille vai poskille. Erinomainen toimivuus tulee esille, kun avaa rasian kannen. Niissä on nimittäin kannan alla pyörivä suojalevy jauherireikien päällä, joka estää sen, että puuteria/värijauhetta olisi joka paikka täynnä, kun purkin kannen avaa. Erittäin näppärää!


Valoväri Light Pink on mielenkiintoinen tuttavuus. Kun sitä kokeilee sormella kämmenselkään on se kovin kimaltava mutta kimallus tuntuu pyyhkiytyvän helposti pois. Kasvoille laitettaessa se on hyvin vaalea, paljon enemmän väriä antava, kuin etukäteen kuvittelin. Toimii mielestäni erinomaisesti highlighterina. Sillä saa myös aika näppärästi vaalennettua poskipäät jos tuntuu, että poskipunaa tuli sudittua vähän turhan raskaalla kädellä.


Pumpkin Pie osoittautui yllättäen ihan kivaksi. Se on viileä vaaleahko ruskea, toimii minulla oikein hyvin juurikin varjostus- ja muotoiluvärinä. Poskipunaksi siitä ei minulle ole, siihen se on liian ruskea ja tekee kasvoista tunkkaisen näköiset poskipäille sipaistuna. Se ei varsinaisesti kimaltele mutta jotain pientä hehkua siinä kuitenkin on.

Memphis Rose:sta pidän, se on juuri sopivan viileäsävyinen ja siinä on mukavasti väriä. Jotain kimallushippusia on siinä mukana mutta kokemukseni mukaan EDM:n kimallukset ovat helposti häviävää sorttia joten sillä ei niin ole merkitystä suuntaan eikä toiseen.


 Kumpikaan kuva ei oikein tuo valovärin kimallusta sen enempää kuin Memphis Rosen:kaan esiin. Mutta niissä siis on kimallusta mukana. Time Share puolestaan on täysin matta poskipuna. Se on hyvin viileä, aika liilahko roosa sävy. Ihan mukava arkiposkipuna.

Niin, ja mitä tulee siihen Jr Eye Kabuki Brush:iin niin se on totaalisen suloinen ja ihana! Tekisi mieleni toista samanlaista!! =)

tiistai 12. lokakuuta 2010

Mineraalimeikit: Lily Lolo

Testailuni mineraalimeikkien parissa jatkuvat. Minusta on kovasti kummallista miten mineraalimeikkipohjat voivatkin olla niin erilaisia ja kuitenkin kaikissa on suunnilleen täsmälleen sama sisällysluettelo. Senkin olen tässä huomannut noita jauheita kasvoilleni sutiessa, että sillä todellakin on väliä millä niitä sutii! Saattaa olla, että joudun tekemään jonkinlaisen uusintakierroksen ainakin joidenkin tuotteiden kanssa voidakseni muodostaa lopullisen mielipiteen niistä.

Tällä kertaa esittelyvuorossa on siis Lily Lolo. Kyseessä on englantilainen firma, joka esitteli mineraalimeikkinsä ensi kertaa vuonna 2005. Tilasin ensiksi muutaman näytteen ja heidän peitesiveltimensä. Meikkipohjanäytteet maksavat Lily Lololla £1.25 (~ 1.45€/0.75g) ja poskipunat sekä peitevärit £0.75 (~ 0.90€/1/4 teelusikallista). Niistä riittää useampaan kokeilukertaan.


Meikkipohjista tilasin samplet sävyissä Blondie, Candy Cane, Warm Peach ja Barely Buff. Tilasin samplen myös viimeistelypuuterista Flawless Silk.


Lisäksi tilaukseen sisältyivät peitevärisamplet sävyissä Blondie, Barely Beige ja Nude sekä vihreä, punaisuutta peittävä Blush Away. Poskipunista halusin kokeilla sävyjä Ooh La La ja Candy Girl.


Meikkipohjasamplet tulevat Lily Lololta pienissä rasioissa mutta ilman siftereitä eli niiden kanssa saa olla aika tarkkana, että ei tule turhaa sotkua ja näyte mene hukkaan. Meikkipohjissa ei ole eri versioita, niitä löytyy vain yhtä laatua. Kuten näkyy, peitevärit ja poskipunat tulevat pienissä minigrip-pusseissa.

Saatuani poskipunanäytteet käsiini olin aluksi kovasti pettynyt Ooh La La-sävyyn. Se oli mielestäni ihan erilainen kuin Lily Lolon sivuilla ja olin silmämääräisesti pussia vilkaistuani sitä mieltä, että se on aivan liian oranssinen ja lämminsävyinen minulle. Candy Girl taas vaikutti lupaavalta, joskin enemmän bileposkipunalta kuin arkikäyttöön sopivalta. Se on näennäisen "väritön" karkkipinkki pinkillä shimmerillä mutta tarpeeksi kerroksia lisäämällä silläkin saa kyllä oikein hyvin väriä poskelle.


Ooh La La osoittautui poskilla oikein nätiksi ja sopivaksi. Ihan pikkuisen sitä vieläkin vierastan mutta se ei iholla ole ollenkaan niin lämmin kuin mitä näytepussi antaa ymmärtää. Sitä myydään mattana mutta siinä on kyllä nätti satiininen kiilto. Väriltään se on valosta riippuen hieman malvahtavan semi lämmin roosa. Kuitenkin minun silmääni selkeästi viileä sävy kokonaisuudeltaan.

Myöhemmin hommasin pari näytettä lisää; Doll Facen, Rosebudin ja Rosy Applen. Doll Face on todella vaalea, minun mielestäni enemmän erittäin kiiltävä highlighter ennemmin kuin poskipuna. Rosebud on kaunis, vanhahtavan roosahko pinkillä shimmerillä ja Rosy Apple on aavistuksen roosahtava, vaalea ruskeahko kultaisella shimmerillä. Ei kuitenkaan erityisen lämmin sävy mielestäni.




Jos kiilto ja shimmer ei ole se omin juttu niin en suositteleLily Lolon shimmerpunia koska ne todellakin ovat sitä. Kyse on siis todellakin shimmeristä, ei mistään glitteristä eli kiiltoa/hohtoa ja "himmerrystä" (onko se edes oikea sana?) poskelle mutta ei yletöntä blingblingiä kuitenkaan. Minä pidän mutta rajoitan varmaan enimmäkseen kuitenkin iltamenoihin ja arkeen riittää mattapunan tuoma vieno satiinisuus.




Lähdin testailemaan meikkipohjasävyjä ensin käteen ja sitten tein puolikkaan kasvoja yhdellä sävyllä ja toisen puolen toisella sävyllä. Mikään tilaamistani näytteistä ei tuntunut oikein istuvan. Blondie oli periaatteessa hyvä mutta se teki kasvoista kuitenkin aavistuksen liian kalpeat. Candy Cane olisi periaatteessa juurikin hyvin lähellä täsmälleen oikeata mutta minulla on kellertäviä pisamia kesän jäljiltä ja ihon huonon kunnon takia se on muutenkin turhan punakka. Warm Peach taas oli selkeästi liian keltainen ja Barely Buff muuten aikas hyvä mutta liian tumma. Meinasin jo pettyneenä luovuttaa kunnes kokeilin sekoittaa sävyjä. Yllättäen paras yhdistelmä tuli Blondiesta ja Barely Buffista. Siitä seurasikin sitten tällaista:


Olin peitevärin osalta päätynyt sävyyn Barely Beige ja viimeistelypuuteri Flawless Silkiin olin erittäin tyytyväinen. Niinpä kun tilasin sekä Blondien että Barely Buffin täysikokoisina, otin myös nuo kaksi ensin mainittua täysikokoisina. Täysikokoinen meikkipohja maksaa £12 (~ 14€) ja sitä on 10g. Peiteaine maksaa £7 (~ 8€) ja rasiassa on 5g.

Ja tässä vielä muistutusta siitä miten karmea allekirjoittaneen testihenkilön iho on lähtötilanteessa ja vieressä naamanpuolikas meikattuna. Valitettavasti valo on hieman erilainen mutta muuten molemmat kuvat on otettu samoilla kameran asetuksilla eikä niitä ole käsitelty kuvankäsittelyohjelmalla.


Pohjustus siis tehty Blondien ja Barely Buffin sekoituksella (suhde noin 2 osaa Blondieta ja 1 osa Barely Buffia). Poskilla Ooh La La, luomilla Everyday Mineralsin Love Letters, ripsissä Sensain 38 ja huulilla ohut kerros Candy Girlia ja Artdecon väritöntä huulikiiltoa.

Tässä vielä kuvat pelkästä meikkipohjasta. Lily Lolo ei peitä kaikkea täydellisesti niin kuin kuvistakin selkeästi näkee. Itseäni se ei haittaa, voin käyttää muita tuotteita sen alla ja päällä niin halutessani ja saada lähes värivirheettömän lopputuloksen. Sitäpaitsi iho näyttää tasaisemmalta vähemmän julmassa valossa, nämä kuvat on otettu kirkkaassa luonnonvalossa.

Voidakseni vaivatta sekoittaa ja käyttää omaa Lily Lolo sekoitustani minun piti hankkia sitten tämä; ohuehko peilirasia jonka voi täyttää haluamallaan meikkipuuterilla. £9 (~ 11€).



Mukana tulee tuollainen pieni puuterivippa, jolla meikkipuuteria pitäisi voida myös levittää. En ole kokeillut, vippa tuntuu imevän itseensä runsaahkosti puuteria ja pihinä ihmisenä levitän sen mieluummin siveltimellä ettei mene turhaan hukkaan hyvää ainetta! ; )


Rasiassa on vipan alla reiät joista puuteria voi annostella. Itse poistin suojamuovin vain neljän reiän päältä koska en halua sitä tulevan liikaa. Olen rasiaan muuten hyvin tyytyväinen mutta sen kanssa on kovasti hankalaa soveltaa normaalia 'pyöritä, kopauta, buffaa'-rutiinia koska systeemissä ei ole irrotettavaa kantta missä puuteria voisi siveltimeen pyöritellä. Peililläkin on ihan muu funktio kuin toimia puuterinpyörityspohjana.


Tilasin noiden täysikokoisten mukana pari samplea lisää, aurinkopuuterit sävyissä Waikiki ja South Beach ja shimmerpuuteri Star Dustin. Ne tulevat samanlaisissa pikku purkeissa kuin meikkipohjanäytteet ja maksavat saman verran.



Waikiki on enemmänkin shimmeri myös kuin varsinainen aurinkopuuteri. Se tekee todella kauniin kultaisen hehkun. South Beachin kanssa joutunen tekemään vielä vähän töitä ennen kuin osaan sanoa pidänkö siitä vaiko enkö. Se on ehkä aavistuksen liian kellervä minun makuuni. Mutta katsotaan, katsotaan. Star Dustia en ole vielä ehtinyt sen paremmin tutkailemaan, siitä myöhemmin lisää.

Lily Lolo sai minusta helposti fanin. Ainakin mitä tulee meikkipohjaan, poskipuniin ja viimeistelypuutereihin. Meikkipohja ei ole täysin mattapintainen mutta ei myöskään mitenkään häiritsevän kiiltäväkään. Jos pientä satiinisuutta haluaa vähemmälle niin aina voi sutia päälle mattapintaisen viimeistelypuuterin. Peittävyyteen olen ihan tyytyväinen. Kuten aikaisemminkin jo totesin, saan muilla tuotteilla paikkailtua sen mikä jää Lily Lololta tekemättä. Lopputulos kokonaisuutena on kuitenkin minulle tärkein ja tämän kanssa olen siihen erittäin tyytyväinen! Tässä vielä kuva joka osoittaa, että sopivassa valaistuksessa pelkkä Lily Lolokin pystyy lähes ihmeisiin! 


Tilasin meikkipohjien kaveriksi myös siveltimen, Super Bufferin; £14 (~ 16€). Se tuli pakattuna sopivan kokoiseen muoviseen "suojapussiin", mikä helpottaa sen ottamista reissuun mukaan. Olen todella tyytyväinen tähän siveltimeen. Se on oikeastaan varrellinen kabuki. Super Buffer on sopivan pehmoinen herkälle iholleni ja se ottaa mielestäni juuri sopivasti puuteria itseensä ja vapauttaa sitä iholle tasaisesti.


Voin lämpimästi ja varauksetta suositella sekä Lily Lolon meikkipuuteripohjaa että Super Buffer sivellintä! Myös heidän peitevärisiveltimensä on hyvä mutta koska minulla on aika paljon peitettävää, levitän peitevärit mieluummin vähän paksummalla siveltimellä. Molemmat siveltimet tuntuvat laadukkailta ja pidän niiden ulkonäöstä sekä tunnusta ja hinta-laatusuhde on kerrassaan loistava. Tulen varmasti hankkimaan sieltä lisää siveltimiä sitten joskus, kun kukkaronnyörit antavat periksi. Mainittakoon vielä, että Lily Lolo tekee siveltimensä ainoastaan synteettisestä karvasta. (Pieni korjaus; yksi luomivärisivellin on luonnonharjaksinen)


Näistä esittelemistäni tuotteista minulla ei ole negatiivista sanottavaa. Olen erittäin tyytyväinen! Meikkipohja tuntuu herkällä ja aika ajoin hyvinkin pintakuivalla ihollani hyvältä ja luonnolliselta eikä se tunnu ärsyttävän jo ärtyneitä ihoalueita eikä lisäävän näppylöitä. Asiakaspalvelusta tulee vielä ekstraplussaa, se on ystävällistä, asiantuntevaa ja nopeaa. Tilauksesta tuotteen saapumiseen on mennyt keskimäärin 4 arkipäivää. Maksun olen suorittanut Visa Electronilla koska en omista luottokortteja. Vaivatonta, helppoa ja nopeaa ja todellakin hintansa väärti!